Kevät...

Vaikka lunta on vielä paljon, niin sohvaperunakin viihtyy jo pidempiä aikoja ulkona.

Äiteekin viihtyy, kasvatellaan sit yhdessä kuntoa samalla kun odotellaan kesää.

Ja äitee osti muuten sukset! Ajatus kiiti jo hiihtoladuilla kera koiran...

Mutta, jääkööt ens talveen ;) Onhan tässä muutakin puuhaa.

Pitänee tallentaa pelastuspartion numero valmiiksi sitä reissua odotellessa.

Hei, kiva juttu kun tänne on  muutama kommenttikin löytänyt tiensä!

Very Nice!

Oisittepa muuten nähneet meidät eilen lenkillä...

"nuuskutusta, rauhallista kävelyä, ai niin lihapullat mamman taskus, jättiloikka,

kävelyä, jättiloikka, jättiloikka... *huoh*

Puolimetriä jäljessä hitailua kun ei saanut loikasta lihapullaa, ja taas seuraa hienosti,

Kehu+lihapulla, jättiloikka,jättiloikka..."

Iloisin kevät terkuin Osku ja Mä

Osku saa uuden sängyn

Puuhastelu lasten ja koiran kanssa ulkona ei ole mitään mukavaa jos tuulee niin että hiukset lähtee päästä.
Eiku sisälle ja siivoilemaan,selvittyäni ensin tuon katraan kanssa sisälle... Meidän vilu kissan(koiran) pyrkiessä jatkuvasti lastenvaunujen tavarakoriin tai muuten vaan etsiessä tuulensuojaa vaunujen kyljestä, ei eteneminen ole kovin joutuisaa.
Minäkun olen aina luullut että lasten kanssa ulkoili on kinkkistä mutta kyllä tuon koiran temppuilu vie voiton.
Tavarakoriin itsensä änkeäminen on pentuajoista jäänyt tapa,aina huonolla säällä (vesisade,kova tuuli,lumipyry,pakkanen...) Osku suorastaan hyökkää ilmaiskyytiin jotta kotimatka sujuisi nopeammin...
Siinä sitten kärrätään pikkumies vaunuissa,neiti seisomalaudalla ja koira tavara "tilassa"...
Huvinsa kullakin ja vastaan tulevilla suurin...

Mutta siihen sänkyyn,koiruus sai vanhan jaloistaan lyhennetyn pinnasängyn tilalle HIENON sohvan!
Kyllä nyt kelpaa röhnöttää ja röhkiä,ja ennenkaikkea niin nyt saa ihan luvalla syödä luuta sohvalla.
Niin kauan kun tekee sen omallaan.